Pussukka C-kasetista

Olen jo pidemmän aikaa halunnut tehdä jotain oikeasti erilaista ja keksinhän minä sen viimein. Vanhoja c-kasetteja ei kauheasti enää tule kuunneltua ja ne vaan lojuvat laatikoiden pohjalla tilaa vieden. Joten, miksei niistä sitten voisi samoin tein tehdä jotain hauskaa ja käytännöllistä, kuten esimerkiksi rahapussin.

Tarvikkeet:

• vanha c-kasetti (kiinnitys ruuveilla), mielellään ei kokonaan läpinäkyvä
• vetoketju, 15-20cm pitkä
• vahvaa kangasta, esim. farkkua. Yksinkertaiseen tarvitset yhden noin 3cm levyinen ja 15cm pitkä palan. Enemmän työtä vaativaan isompaan pussukkaan (leveys noin 4cm) tarvitset 2 kpl 3cm leveää ja 22cm pitkää kangassuikaletta, sekä yhden isomman kangaspalan pussiksi, korkeus 22cm ja leveys 12cm.
• läpinäkyvää muovikalvoa, esim. kansiotaskusta, kontaktimuovia tms.
• sivuleikkurit
• kuumaliimaa

Jos olet sitä sukupolvea, joka ei ole aktiivisesti käyttänyt kasetteja musiikin kuunteluun, niin kasetteja varmasti löytyy vanhempien tai isovanhempien kätköistä. Muista kuitenkin kysyä lupa kasetin tuhoamiseen sen omistajalta! Jotkut kasetit ovat niin rakkaita ja tuovat mieleen niin paljon muistoja, että kasetin tuhoaminen voi olla kohtalokasta :)

Tässä esimerkissä esittelen kaksi erilaista pussukan tekotapaa. Toinen on pelkkä kasetti + pala kangasta ja vetoketju ja täten helppo tehdä. Toinen on kokonainen farkkupussukka, joka on isompi ja jossa kasetti on enemmän koristeena, mutta silti osana pussukan toimivuutta. Tämä vaatii vähän enemmän aikaa, mutta lopputulos on kyllä sen arvoinen.

Aloita työ purkamalla kasetti osiin. Ruuveilla kiinnitetty aukeaa helposti, sen kun vaan ruuvaa ruuvit auki ristipäämeisselillä. Liimattu kasetti on vaikeampi hajottaa osiin, ja melko varmasti pari kasettia voi mennä osiksi ennen kuin siitä saa kaksi puoliskoa nätisti erilleen. Suosittelen siis ruuvillisen käyttöä :) 

Poista kaikki kasetin sisuskalut eli nauha, kelat ja äänipää. Jäljelle jää sinällään jo siistit osat, mutta kasettia koossa pitävät muovipiikit ja kasetin alareunan ulokkeet pitää vielä leikata pois. Ne lähtevät helposti sivuleikkureilla. Jos kasetin sisällä on metallisia piikkejä, niin ne todennäköisesti lähtevät pois tongeilla. Kasetti kun on muovia, niin siinä ei ole itsessään kiinteitä metalliosia. Riittää, että leikkaat muoviosat reunojen korkeudelle, kankaan saa liimattua kyllä niiden yli nätisti.

Kun olet saanut reunat tasattua, niin leikkaa läpinäkyvästä muovista kalvo kelojen reikien päälle ja liimaa se kiinni. Kannattaa leikata yksi iso pala, joka ylettyy reilusti molempien reikien yli, koska muuten liimajäljet tulevat näkyviin ikkunasta. Älä säästele liimaa, mutta varo polttamasta sormiasi! Jos teet isomman pussukan, niin tätä vaihetta ei ole välttämätöntä tehdä siihen, kangas peittää aukot kyllä.

Kun liima on jäähtynyt ja kalvo pysyy tiukasti paikallaan, niin liimaa vetoketju kasetin toiseen puoliskoon kiinni. Muista, että vetoketju ei saa olla ihan kiinni kasetin reunassa tai se ei pääse kulkemaan - jätä siis vetoketjun ja kasetin väliin 3-5mm väliä. Mallaa ensin vetoketjua kohdalleen niin, että vetoketju kulkee kasetin molempien yläkulmien yli sivuille. Kun saat vetoketjun keskitettyä kasettiin, niin aloita liimaus jommasta kummasta päästä. Älä levitä liimaa koko reunaan kerralla, vaan pursota vähän liimaa jonkin matkaa reunaan ja paina sitten vetoketju siihen tiukasti ja purista näitä yhteen jonkin aikaa, jotta liima ehtii jäähtyä ja kiinnittyä kunnolla. Huomioi myös kulmat, että taitteet tulevat samanlailla niihin kumpaankin!

Jos teet isompaa pussukkaa, niin leikkaa ensin kankaasta kaksi kasetin ulkoreunan mittaista kangaspalaa. Ompele vetoketju niihin kiinni. Muista tarkistaa, että ketju tulee varmasti molempien yläkulmien yli sivuille yhtä paljon! Sen jälkeen ompele tai liimaa vielä kumpaankin päähän kangaspalat, jotka yhdistävät kankaat nätisti sekä piilottavat vetoketjun päät. 

Valmiin kankaan voit sitten liimata kasetin toiseen puoliskoon samalla tavalla kuin yksinkertaiseen malliinkin. 

Kun saat vetoketjun toiseen osaan kiinni, niin avaa vetoketju, ja liimaa se toiseen osaan samalla tavalla. Mitä enemmän vetoketjua saa liimattua kiinni, niin sen hankalammaksi homma muuttuu, mutta pienellä pyörittelyllä se onnistuu. Varo edelleen kuumaa liimaa!

Kun saat vetoketjun kiinni kasettiin, niin liimaa sitten kangaspala kasetin pohjaan. Aloita tässäkin ensin toisesta osasta. Loppua kohden joudut työskentelemään sormet kasetin sisäpuolella. Levitä liimaa ulkopuolelta rakenteisiin ja purista sitten siihen kangas kiinni.

Isompaan pussukkaan kangas on hieman helpompi kiinnittää, koska tilaa on enemmän myös pussukan sisäpuolella. Liimaa ensin kankaan toinen kapeampi pää kasetin toisen osan sisäpuolen yläosaan niin, että vetoketjuosan reunat jäävät sen alle. Liimaa sitten koko kangas kasettipuoliskoon kiinni hyvin, mutta varmista, ettei liimaa jää näkyviin kelan reikiin tai ikkunaan. Liimaa sitten kankaan toinen pää toiseen kasettiosaan. Viimeistele pussukka liimaamalla pussukan alareunojen päät kiinni vetoketjuosaan.

Valmis! Voin taata, että ensimmäisellä kerralla ei ehkä synny priimaa, mutta muutaman kerran harjoiteltuani pussukat alkoivat jo pysyä pystyssäkin :) 

Halauksin,

Eeva

Mp3-soittimen tai puhelimen pidike käteen

Olen aloittanut taas syksyn tullen kuntosalilla käymisen ja huomannut, että isohko puhelimeni ei ole kauhean kätevä pitää kädessä, taskussa, laitteiden päällä tai edes kaulassa roikkumassa treenin aikana. Lisäksi kuulokkeiden johto on aina sotkeentumassa johonkin kesken kaiken ja siksi ne tippuvat korvista aina välillä. Koska periaatteeni on, että minkä voi tehdä itse, sitä ei osteta, niin päädyin askartelemaan käteeni sopivan pidikkeen puhelimelle. Tämän voi tehdä mallia pienempäänkin kokoon, ainoastaan merkitystä on sillä, minkä kokoista laitetta siinä useimmiten pitää, koska koko on tehtävä isoimman mukaan. Voit toki tehdä eri laitteille omat pidikkeet.

Tarvikkeet:

• Kangasta, joka ei jousta paljon. Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös vaikka vanhaa paitaa :)
• Neuloja, lankaa, mittanauha, sakset, ompelukone
• Pidikkeessä pidettävä laite

Mittaa ensin laite, jota aiot tässä käsipidikkeessä pitää. Minulla on soitin puhelimessa, joten käytän sitä. Sen korkeus on 12,5cm. Koska pidike taitetaan lopuksi kaksinkerroin, niin kankaan korkeus pitää olla siis kaksinkertainen laitteen korkeuteen nähden. Kun siihen lisätään 1cm saumanvara molempiin päihin, niin kankaan korkeus on siis 27cm. Kankaan leveys taas on olkavarren paksuus + 1cm saumanvarat. En ole mikään hoikka likka, joten minun olkavarren paksuus on 40cm = kankaan leveys on 42cm.

Kun saat leikattua kankaan omien mittojesi mukaan, niin ompele ensin sivusauma yhteen. Jos mahdollista, niin huolittele kaikki reunat ensin saumurilla tai tikkaa ne siksakilla. Minun ompelukoneeni ei ollut tänään lainkaan yhteistyökykyinen vaan keskittyi vain sotkemaan langat, joten jouduin jättämään reunat huolittelematta.

Kun sivusauma on ommeltu, niin ompele käänteet putken kumpiinkin päähän. Yksinkertainen käänne riittää, jos olet huolitellut kankaan reunat. Minä tein käänteet kaksinkertaisina, jotta huolittelematon reuna ei lähtisi purkautumaan.

Kun olet ommellut käänteet, niin taita se kaksinkerroin, pujota käteen ja tarkista, että siihen tarkoitettu laite pysyy nätisti paikallaan. Kankaan tulee joustaa sen verran, että laite menee pussukkaan nätisti, muttei niin paljon, että se pääsee liikkumaan. Valmis!

Nyt voin taas mennä salille ja kuunnella musiikkia omalla soittimella muuallakin kuin vain kuntopyörällä ajaessa... 

Halauksin,

Eeva

Kukkia vaahteranlehdistä

On vihdoinkin se aika vuodesta, jolloin puut pudottavat kauniin väriset lehtensä maahan. Olen odottanut tätä, koska olen jo kesästä lähtien halunnut tehdä lehdistä kukkia!

Tarvikkeet:

• Iso kimppu vaahteran lehtiä
• Noin 5mm vahvuisia lehdettömiä oksia esim. jostain pensaasta varsiksi
• Maalarinteippiä
• Oksasakset, sakset tai sivuleikkurit oksien leikkaamiseen

Lehdet kannattaa kerätä suoraan puusta ennen maahan putoamista, jotta ihanat värit säilyvät lehtien kuivuttua. Lisäksi näin ne ovat valmiiksi kuivia, jolloin niitä pääsee työstämään heti. Toki maassakin jo olevia lehtiä voi kerätä, ne vaan ovat usein märkiä ja niitä pitää vähän kuivattaa sanomalehden välissä ennen kuin voi aloittaa askartelun. Kerää kaikenkokoisia ja -värisiä lehtiä, jotta saat kukista värikkäämpiä, mukaan voi sujauttaa myös vielä vihertäviäkin lehtiä, jos niitä löytää. 

Lehdet kannattaa ihan ensin lajitella koon mukaan pieniin, keskikokoisiin, isoihin ja tosi isoihin. Näin kokoaminen nopeutuu, kun voi liukuhihnalta ottaa aina seuraavankokoisen lehden :) Varaudu myös siihen, että muutaman ensimmäinen ruusu saattaa mennä harjoittelun piikkiin.

Aloita pienestä lehdestä. Taita lehden keskimmäinen haara lehden takapuolelle eli sille puolelle, jossa lehtisuonet ovat. Sitten käännä lehden varren kummaltakin puolelta lehden alahaarat myös taakse (kts. kolmas kuva). Sitten molemmat vielä kääntämättömät haarat käännetään myös lehden taakse niin, että kaikki haarat on käännetty takapuolelle eikä mitään sojota ulkopuolelle. 

Nyt taita kummatkin sivut keskelle niin, että  lehdestä syntyy pieni ruusuke. Älä teippaa ruusuketta vielä, vaan lisää nyt vähän isompi lehti mukaan ja taittele se samoin sisäänpäin kuin ensimmäinenkin. Älä tee ruusukkeesta kovin tiukkaa, jotta siitä tulee ruusun näköinen. Liitä yhteen ruusuun 3-5 lehteä koosta riippuen. 

Kun olet saanut ruusuun riittävästi lehtiä, niin teippaa ruusu nyt maalarinteipillä kiinni. Lehtien varret kannattaa jättää lehtiin kiinni, jotta ruusun saa nätisti teipattua ja siitä tulee tukeva.

Leikkaa nyt lehdettömistä oksista sen mittainen pätkä kuin minkä mittaiseksi ruusujen varret haluat. Teippaa sitten ruusu varteen kiinni. Monesta erikokoisesta, erivärisestä ja erimittaisesta ruususta saa todella kauniin kimpun syksyiseksi koristeeksi! 

Voin luvata, että nämä ruusukkeet eivät ole viimeiset, jotka tänä syksynä teen :)

Halauksin,

Eeva

Vähän erilainen neulatyyny

Tein edellisen neulatyynyni kolmannella luokalla vuonna 1987 :) Oli siis jo aika päästää se kärsimyksistään ja tehdä uusi. Löysin netistä todella hienon mallin, jonka tekemisen opastan tässä suomeksi.

Alkuperäinen malli ja kaikki oikeudet kuuluvat DIY Dish / Kimberbell Designs'lle. Alkuperäinen ohjevideo löytyy englanniksi täältä: DIY Dish ja kaava täältä. Tällä tätiparilla on aivan loistavia ideoita ja vinkkejä muutenkin askarteluun, eli jos kielipää on kunnossa, niin tuolta löytyy paljon kaikkea ihanaa!

Erona alkuperäiseen minun versiossani taitaa olla se, että lisäsin työhön saumanvarat - niitä ei taidetakaan tarvita tähän työhön, koska alkuperäisellä sivulla olevissa kuvissa neulatyynyt ovat paljon hoikempia kuin minun tekemäni. Taitaa olla niin, että taas lopputulos on tekijänsä näköinen :)

Tarvikkeet:

• tukevaa kangasta (ei joustavaa)
• kuitutäytettä
• normaalit ompelutarvikkeet (neulat, lankaa, kone)
• kuumaliimapyssy
• pahvia neulatyynyn pohjaksi
• jalaksi kynttilänjalka, lasipurkki + kansi tai vaikkapa uransa päähän tullut viinilasi - joku korkea ja tukeva esine, jonka päälle tyynyn voi sijoittaa
• tekokukkia koristeeksi

Kaavan tekstien käännökset:

• front = etukappale
• back = takakappale
• sides = reunapala
• base = pohja
• felt cover = huopapäällys (tätä ei välttämättä tarvitse)
• foam board = kapalevy / paksu pahvi
• cut 1, cut 2 = leikkaa yksi, leikkaa kaksi

Työ aloitetaan tietysti leikkaamalla tarvittavat osat kankaasta. Voit samalla leikata osia useammat, koska kerran kun näiden tekemisessä pääsee vauhtiin, niin niitä tekee mieli tehdä muillekin. Näitähän voi käyttää vaikkapa korutelineenä tai ihan vaan koristeena, koska malli on niin ihana.

Ensin ommellaan hartiasaumat. Ompele ne kiinni niin, että hartialinja pyöristyy olkapäiden kohdalla alaspäin. Näin malli pysyy nättinä. Voit halutessasi ommella myös kaulan umpeen, mutta voit sen jättää myös auki. Pääksi voi istuttaa vaikka pienen joulukuusenkoristeen :)

Kun neulaat sivupaloja kiinni, niin aloita etupalan alareunasta kohti hartialinjaa ja siitä alas takapalan alareunaan. Palojen tulee olla neulattunakin saman mittaiset, jotta tyyny pysyy mallinuken figuurissa. Jos siis takareunasta jää yli kangasta, niin neulaa rinta ja lapalinja uudestaan syvemmälle (minulla ne eivät ole samassa linjassa, kuten näkyy kuvista, ja lopputulos osaksi johtuukin siitä). Ompele.

Kun olet ommellut kaikki palat yhteen, niin täytä tyyny. Kuitutäyte pitää muotonsa hyvin ja sitä kannattaa käytää ihan reilusti, jotta tyynystä saa muodot esiin. Tässä vaiheessa myös hyvin huomaa ommellessa tulleet virheet. Ne kannattaa korjata, koska muuten malli joko kenottaa mutkalla, se ei ole symmetrinen tai ei muuten vain näytä hyvältä. Voin taata, että korjaamaton moka ottaa päähän tulevaisuudessa, vaikka nyt haluaisikin vain tehdä valmista mahdollisimman nopeasti. Tätä kun joutuu katselemaan pidemmän aikaa kumminkin - minä ainakin yhtä kauan kuin edellistäkin neulatyynyä...

Kun olet saanut vihdoin palat kohdilleen ja täytteen sisään, niin neulaa pohjasta kangas kulmistaan kiinni niin, että niistä muodostuu tyynylle pohja. Pohjaan saa jäädä aukko, josta täyte näkyy. Ompele kulmat kiinni muutamalla pistolla käsin ja päätä langat kunnolla, jotta kangas tai ommel ei purkaudu heti. Lämmitä kuumaliimapyssy ja leikkaa pahvista pohja tyynylle. Levitä liima pahviin ja kiinnitä se tyynyyn. Liimaa pahvi kauttaaltaan tyynyyn kiinni, sen pitää olla kunnolla kiinnitetty, jotta tyynyn voi istuttaa jalan päälle nätisti.

Valmistele jalaksi tarkoitettu esine, eli mitä käytätkin, niin puhdista ja kuivaa se hyvin. Sitten vain kuumaliimaa pintaan ja kiinnitä neulatyyny siihen. Jos käytät lasipurkkia, niin voit maalata sen kannen ennen liimausta. Näin saat nätin reunan kannesta näkyviin. Lasipurkki on siksi näppärä pohja tyynylle, että purkkiin voi laittaa muuta ompelusälää, joka muuten seikkailisi vain muissa laatikoissa eikä sitä koskaan löydä silloin kun tarvitsee. Minä liimasin tyynyn kynttilänjalkaan, jota en ole oikeastaan koskaan käyttänyt. Se vaan on matkannut mukanani vuosikausia jostain syystä. Nyt se pääsi vihdoinkin johonkin järkevään käyttöön. Lisäsin myöskin tyynyyn koristeeksi muutaman tekokukan. Liimasin neulan kukan pohjassa olevaan aukkoon, laitoin lisää liimaa neulaan ja työnsin sen tyynyyn kiinni. Tätä tyynyä kelpaa säilyttää ihan pöydällä neuloineen, se on sen verran näyttävä esine. Käytännöllistä ja kaunista, minun lemppariyhdistelmäni :)

Halauksin,

Eeva

Helmikoruja

Minulle jäi jostain syystä teinivuosilta kammo helmikoruja kohtaan, kun koulussa tekemäni pitkä kaulanauha hajosi ja levisi salamana ympäri huonetta. En koskaan saanut korua takaisin kasaan ja vannoin, etten enää koskaan tee helmikoruja. Näinpä vaan pääsin pyörtämään senkin päätöksen, kun äitini tilasi minulta juhliin ranne- ja korvakorut.

Tarvikkeet:

• kestävää lankaa tai siimaa
• korulukko (jos haluaa tehdä sellaisen, joka on lukolla kiinni) ja korvakoruihin aina korvakorukoukut
• eri kokoisia ja värisiä helmiä
• neula

Helmikorujen teko on todella yksinkertaista. Kannattaa ottaa huomioon, että todellakin helmet lähtevät liukkaasti liikkeelle, jos pujotukseen käytetty lanka ei kestä. Tein ensimmäisen harjoitelman kirjontalangalla, mutta päädyin varsinaisen korun tekemään suosiolla siimaan, koska se tekee korusta tukevamman. Karhulanka on myöskin hyvä vaihtoehto korun tekoon. En tähän väliin ota mukaan lainkaan metallilankaan tehtyjä koruja, ne ovat oma juttunsa kokonaan, kun en ole aiemmin niitä itse tehnyt.

Ylläolevan kuvan mukaisen korun teko on helppoa. Ota pitkä pätkä siimaa ja sido sen keskelle korulukon toinen pää solmulla kiinni. Sitten ala syöttämään siimaan helmiä oman mielen mukaan. Kun siimassa on niin paljon helmliä, että koru menisi löysästi ranteesi ympäri, niin sido siihen korulukon toinen osa kiinni muutamalla solmulla. Aloita sitten taas syöttämään helmiä. Päätä taas helmijono tekemällä solmu korulukon toiseen osaan. Jatka tätä niin kauan, että kummastakin siimasta on jäljellä korulukon solmun jälkeen noin 10cm (lyhyempi voi olla liian vähän loppusolmun tekoon ja siiman nättiin katkaisuun, koska siima on melko jäykkää). Voit pujotella helminauhoja toistensa lomitse, jotta saat koruun 'hallittua kaaosta'.

Siimojen lopetus on tehtävä kunnon solmulla. Siima kannattaa kiertää ainakin kahdesti, mielellään kolmasti solmuun, jotta se varmasti pysyy. Loput siimasta voi pujottaa johonkin helminauhaan parin kolmen sentin matkalta ja katkaista sitten loput pois.

Jos haluat tehdä ruusukkeita helmistä, niin se käy seuraavalla tavalla:

Tee ensin lankaan solmu niin, että se on ihan langan päässä ja pujota siihen keskimmäiseksi jäävä helmi. Kannattaa valita isompi helmi keskelle.

Sitten pujota lanka uudelleen helmen läpi solmun puolelta niin, että helmen toiselle puolelle jää lankalenkki. Tee sama toiselle puolelle. Helmi näyttää tältä:

Aloita sitten toisen kerroksen teko lisäämällä lankaan pieni helmi ja viemällä se isoon helmeen kiinni. Pujota lanka sitten neulan avulla ison helmen ympärillä olevan langan alitse. Pienen helmen kylkeen jää lankalenkki.

Sitten pujota lanka takaisin pienen helmen läpi niin, että helmi jää ison helmen ympärillä olevaan lankalenkkiin kiinni pystyyn.

Päätä kerros pujottamalla viimeisestä pikkuhelmestä lanka ensimmäisen pikkuhelmen läpi ja takaisin. Nyt voit aloittaa seuraavan kerroksen, se tehdään ihan samoin kuin ensimmäinen kerroskin. Käytä nyt vähän isompia helmiä, jotta saat ruusukkeeseen kokoa. Jos haluat koristenypyt helmien välille, niin lisää kunkin kiinni ommellun isomman helmen jälkeen pieni helmi, jota ei ommella alla olevaan kerrokseen kiinni lainkaan.

Huomaa, että langan väri vaikuttaa paljonkin siihen, minkä sävyiseltä helmiruusuke näyttää. Minä käytin tätä nimenomaista ruusuketta rannekorussa, jonka tein itselleni.

Täältä löydät isomman ruusukkeen teko-ohjeen. En valitettavasti tiedä, mistä löytäisin alkuperäisen osoitteen tuolle kuvalle, olisi mukava linkittää se ihan sinne alkuperäiseen, mutta aina ei mene hommat niin kuin haluaisi.

Kun on tehnyt muutaman ruusukkeen, niin sen jälkeen perusajatus on sen verran selkeänä mielessä, että niitä on helppo tehdä lisää. Hetken päästä saattaa huomatakin, että on viettänyt koko illan pujotellen helmiä lankaan, vaikka ehkä olisi ollut jotain parempaakin tekemistä :)

Halauksin,
Eeva

Koristeltuja korkkitauluja

Kuka on määrännyt, että korkkitaulun pitäisi olla tylsä ja korkin värinen? Ei kukaan!

Tarvikkeet:

• korkkitaulu tai korkista tehtyjä pannunalusia (Ikeasta :D)
• akryyli- tai spraymaalia
• korostuskynä kuvion merkkaamista varten tauluun tai vaihtoehtoisesti kalkkieeripaperia
• kangasta tai nauhaa, tai vaikka esim vanha vyö, ripustusta varten

Aloitin suunnittelemalla kuvion,jonka haluan tauluun. Tein siihen tyylitellyn E-kirjaimen, jonka piirsin suoraan korkkiin. Alunperin suunnitelma oli tehdä hieno ornamenttikuvio keskelle taulua, mutta en löytänyt kalkkieeripaperia mistään enkä viitsinyt lähteä sitä tätä varten hakemaan, joten muutin suunnitelmaa lennosta. Kannattaa ensin tosiaan suunnitella haluamansa kuvio tai teksti tietokoneella, sitten tulostaa sen ja siirtää kopiointipaperia eli kalkkieeripaperia käyttäen korkkiin. Sitten vaan maalaamaan.

Itse tein tällä kertaa niin, että piirsin kuvion ensin pohjamaalausta korkkiin. Näin jälkikäteen voin todeta, että kannattaa ensin tehdä pohjamaalaus ja antaa sen kuivua. Kun tämä on tehty, niin sitten vasta piirtää kuvion tauluun. Korkkia ei tietenkään ole pakko pohjamaalata, kuvion voi tehdä suoraankin. Minä kuitenkin halusin, että kuviosta tulee punainen ja ruskealla pohjalla se olisi ollut tylsä. Tein kuvion korostustussilla, koska sillä tehty kuvio pysyy näkyvänä pohjamaalin läpi.

Kun sain kirjaimen tehtyä, huomasin, että into kasvaa tehdessä :) Joten päätin tehdä koko taulun täyteen kiemuroita. Kuviot eivät ihan menneet niin kuin suunnittelin, mutta siihen tuskin kukaan kiinnittää huomiota. Siksi ei kannatakaan ihan heti lähteä pieleen mennyttä kuviota korjaamaan. Voi nimittäin olla, että virhe näkyy kunnolla vasta sen jälkeen.

Kun maali oli vihdoin kuivunut, niin lisäsin tauluun ripustusta varten farkkukankaasta leikkaamani suikaleet. Kannattaa tässä kohtaa muistaa, että jälleen levittää liiman kankaaseen tai korkkiin siveltimellä. Näin ei sotke omia sormiaan eikä työtä :) Vahvistin vielä suikaleiden kiinnityksen muutamalla nastalla.

Näin se sitten möllöttää työhuoneeni seinällä :) Vihdoinkin minulla on paikka, johon voin ripustaa ne kaikki miljoona pientä lippulappua, jotka pyörii pöydällä muistuttamassa milloin mistäkin...

 Aikaa tähän projektiin meni pari tuntia. Ei siis mitenkään isotöinen juttu ja persoonallinen lopputulos on jälleen vaivan arvoinen.

Halauksin,
Eeva

Syksyn antimia

Vaikka tämä blogi ei varsinaisesti ruoantekoon keskitykään, niin tämän herkun haluan jakaa :) Syksy toi mukanaan jälleen kerran massiivisen määrän omenoita. Niistä on meillä aina tehty hilloa, ja niin myös tänään.

Yhteen litraan hilloa tarvitaan

• 1kg omenoita
• 300g tavallista hienoa sokeria
• ruokalusikallinen kanelia
• 1dl vettä. 
• Jos haluat käyttää hillosokeria, niin sitä pitää laittaa 500g jokaista omenakiloa kohti. Sen käyttö ei ole kuitenkaan mitenkään välttämätöntä hilloa tehdessä.

Pese kaikki omenat ja poista karat. Ne voi myös kuoria, mutta se ei ole välttämätöntä. Pilko omenat pieniksi paloiksi. Sekoita kaneli sokerin sekaan. Laita omenat kattilaan ja kaada vesi ja sokeri niiden päälle. Anna kiehua noin 20-30 minuuttia keskilämmöllä. Jaa hillo pakasterasioihin ja anna jäähtyä.

Säilö näin syntynyt hillo pakastamalla. Hillo ei ole kovin makeaa, joten se ei säily pitkään hyvänä. Jos haluat säilöä hillon lasipurkkeihin, niin suosittelen käyttämään hillosokeria, koska se auttaa hilloa säilymään. Lisäksi suosittelen perehtymistä Marttaliiton sivuilta löytyviin säilömisen ohjeisiin, ettei hillo mene pilalle.

Hillo ei ole ehkä kaupan hilloon verrattuna kaunista, mutta maku on sitäkin parempi ja tuote on varmasti lisäaineetonta. Nam!

Halauksin,
Eeva

Kukkia kahvinsuodattimista

Päätin vihdoin saada maalaamani lasipurkit esille. Niihin piti vaan keksiä jotain mitä esitellä, ja olin jo jonkin aikaa miettinyt paperikukkien väsäämistä. Netti on pullollaan erilaisia ohjeita kukkien tekoon, osa vaativampia ja osa helpompia. Minä päätin tällä kertaa mennä siitä, missä aita on matalin :) Tällä tekniikalla saa tehtyä isommankin määrän kukkia helposti, jos haluaa vaikka koristella hääjuhlapaikkaa kukilla, muttei halua kauheasti käyttää niihin rahaa. Suodattimia on myös helppo värjätä, koska ne ovat niin imukykyisiä. Värjäys onnistuu vaikkapa elintarvikeväreillä tai dippaamalla kukkia vesiväreillä värjättyyn veteen.

Tarvikkeet:

• kahvinsuodattimia, koko nr.2/102 on ideaali tähän, mutta isommatkin käy.
• sakset
• maalarinteippiä

Yhteen kukkaan tarvitset kolme suodatinta. Leikkaa ensin osa taittoreunaa pois suodattimista, se jää rumasti näkyviin, jos sitä ei leikkaa pois. Huomaa kuitenkin, että ei kannata leikata sitä kokonaan pois, muuten suodatin hajoaa.

Ota yksi suodatin ja avaa se. Rutista suodattimen alaosa ruttuun niin, että siihen jää varsi. Ota toinen suodatin ja avaa se, laita rutistettu suodatin sen sisään ja rutista taas päällä olevan suodattimen alaosa ruttuun niin, että siihen jää varsi. Tee sama vielä kolmannen suodattimen kanssa.

Kun olet saanut kaikki suodattimet nätisti nippuun, niin teippaa varsi yhteen. Levitä sitten syntyneet kerrokset nätisti auki.

Jos laitat kukkia johonkin maljakkoon näkyviin niin kuin minä tein, niin tee kukille varret. Se helpottaa niiden esillepanoa. Taita yksi suodatin ensin puoliksi ja sitten vielä kerran. Avaa tötterö ja laita kukka sen sisään. Rutista varsi kasaan ja teippaa varsi kiinni kukkaan. Kukkia voi varren kanssa myös sitoa yhteen nätillä nauhalla ja tehdä näin kimpun vaikka läpinäkyvään maljakkoon.

Viiden kukan tekoon ei mennyt varmaan kuin vain vartti :) Tämä ei siis todellakaan ole mikään isotöinen askare ja valmista syntyy nopeasti. Rohkeasti vaan kokeilemaan.

 Halauksin,

Eeva