Koristeelliset henkarit - Pretty hangers

Tarvikkeet | What you need:

• puisia henkareita | plain wooden hangers
• koristeellisia lautasliinoja, kauniita kuvia lehdistä tai siirtokuvia | colorful serviettes, pretty pics from magazines or decals
• kuultoliimaa (decoupage) tai erikeeper/vesi-sekoistusta (sekoitussuhde 1/1) | mod podge or similar made from Elmer's glue and water 50/50
• terävät sakset | scissors
• (kuumaliimaa | hot glue)

Aloita leikkaamalla liimattava kuvio irti mahdollisimman tarkasti. Mitä tarkemmat reunat, sen kauniimpi lopputulos. Jos käytät lautasliinaa, niin irrota kuvioitu kerros muusta liinasta varovasti. Jos leikkaat siitä jonkun osan erilleen, niin käytä erittäin teräviä saksia, koska muuten liina helposti repeää väärästä kohdasta.

Start by cutting out the decals as clearly as possible. If you use pics from a magazine, make sure they are cut out sharp to get the best results. When using serviettes make sure that you have taken out all layers and you have the picture layer separated and cut out to shape.

Suunnittele liimattava kuvio ennen liimausta henkarin päällä niin, että tiedät suunnilleen mihin kohtaan mikäkin kuva liimataan. Kun ne on kerran painettu kosteaan henkariin, niin niiden liikuteltavuus vaikeutuu heti.

Plan where to glue the decal before applying mod podge to the hanger. This way you can decide how to position each decal. Once you attach the decal in mod podge, it will become more difficult - if not impossible - to move anymore.

Levitä liimasekoitetta henkarille ja paina kuva kiinni siihen. Jos käytä ohutta paperia, kuten lautasliinaa, niin ole nopea: kun liina kastuu, siitä tulee välittömästi erittäin helposti repeävä. Montaa mahdollisuutta kuvan sijoitteluun ei siis välttämättä ole. Levitä sitten vielä kerros liimaa kuvan päälle niin, että kuva on kauttaaltaan kastunut läpi. Kuivaa sitten töpötellen ylimääräinen liima pois henkarista ja anna henkarin kuivua kunnolla.

Apply the mod podge on the hanger and press the decal in it. If you use serviettes make sure you know exacly where to press it; once it touches mod podge it will get wet and become very brittle. Once on place, apply one more layer of mod podge on the whole decal. Then wipe the excess mod podge away and let the hanger dry well.

Voit halutessasi viimeistellä henkarin tekemällä siihen pienet jarrut kuumaliimasta, joka pitää liukkaammankin vaatteen henkarissa paikallaan. Kuumaliima kun on tahmaista kuivanakin.

If you wish you can finish the hangers by making small hampers from hot glue to each end. These will keep even thin and slick clothes on place as the glue is sticky even when dry.

Valmiit henkarit ovat kauniita ja niillä voi piristää omaa vaaterekkiä tai niitä voi antaa vaikkapa tupaantuliaislahjaksi!

The finished hangers will bring some color to your own wardrope or you can give them as presents for new home owners!

Halaukin | Hugs,

Eeva

Langalla päällystetyt purkit ja pullot

Äitienpäivä lähenee ja tietysti äiti saa minulta jotain itse tehtyä lahjaksi. Äiti rakastaa kukkia ja hänellä on aina liian vähän vaaseja, joten hän saa minulta tänä vuonna lahjaksi sellaisen.

Tarvikkeet:

• lasipurkki tai -pullo
• neulontalankaa, esim pellavasekoitetta tai muuta vastaavaa
• kaksipuoleista teippiä

Minulla oli käytössä neliskanttinen lasipurkki, joten aloitin tietysti poistamalla siitä etiketit. Se onnistuu helposti, kun upottaa koko lasipurkin lämpimään tiskiaineveteen noin puoleksi tunniksi. Sitten ei tarvitse muuta kuin hangata etiketti ja liima irti. Nykyään etiketitkin liimataan säästäen, joten niissä on useimmiten liimaa ainoastaan yhdessä kohtaa, joka helpottaa hommaa suuresti.

Aloita teippaamalla kaksipuoleista teippiä purkin ympärille niin, että sitä on tasaisesti joka puolella. Purkkia ei tarvitse päällystää teipillä kokonaan, mutta olisi hyvä, jos suurin osa pinta-alasta olisi kuitenkin teipattu. Näin lanka pysyy paremmin kiinni eikä sitä tarvitse korjailla kesken kaiken. Ensin kannattaa teipata kaikkein tasaisin osa purkista, vaikeat muodot kannattaa jättää viimeiseksi.

Kun teipit on kiinni ja olet tasoittanut ne niin, että ne varmasti ovat kiinni nätisti lasissa, voit aloittaa päällystyksen langalla. Aloita jättämällä pieni langan pää kiinni lyhyeltä matkalta teippiin, näin se ei lähde purkamaan.

Pyöritä lankaa koko purkin ympärille tasaisesti. Pidä lankaa tiukalla koko ajan, jotta pinta pysyy tasaisena.

Kun olet saanut tasaisen osan päällystettyä, niin leikkaa ja päätä lanka tippaan liimaa. Näin se ei karkaa ja pinta jatkuu kauniisti purkin muodon muuttuessa.

Teippaa nyt purkin kaareutuvaan pohjaosaan teippi kiinni. Kannattaa leikata niin kapeita paloja kuin mahdollista, jotta teipin saa aseteltua nätisti. Tässä vaiheessa teippi voi mennä myös pohjan puolelle, se helpottaa langan levitystä ja voit viimeistellessä leikata sen pois. Tasoita teippi nätisti paikalleen ja jatka sitten langan pyöritystä purkin ympäri kohti pohjaa. Jos tuntuu, että lanka karkaa teipistä, niin voit laittaa johonkin väliin aina tipan kuumaliimaa, se varmistaa, että lankakerros pysyy nätisti paikallaan.

Kun pohja on valmis, niin tee sama purkin yläosalle. Yläosassa kannattaa langan levitys aloittaa kapeimmasta päästä, eli yleensä yläosasta. Lopputulos on siten tasaisempi.

Purkkeja ja purnukoita voi päällystää näin pienellä vaivalla eikä se tule kalliiksikaan. Meillä esimerkiksi näitä pikakahvipurkkeja tulee koko ajan lisää ja lankaa löytyy varastoista enemmän kuin omiksi tarpeiksi :)

Keväisin halauksin,
Eeva

Postilaatikko pahvista

Olin suunnitellut jo pidempään, että eteiseen pitää saada jonkinmoinen postilaatikko, koska meillä ei ole siellä kovinkaan paljon laskutilaa. Postit jäävät helposti kaikenlaisen pikkusälän alle, joten päätin nyt vihdoin tehdä posteille oman pienen postilaatikon.

Tarvikkeet:

• Pahvia. Minä käytin keksipaketteja, mutta esim iso muropakkaus käy tähän erinomaisesti.
• Teippiä, liimaa, sakset
• paperia päällystykseen

Aloitin mittaamalla ison kirjekuoren kapeamman sivun, jotta tiedän, kuinka leveä laatikon pitää vähintään olla. Se oli noin 22cm. On helpointa tehdä laatikko niin, että kirjeet tulevat siihen pystyssä, koska muuten laatikosta pitää tehdä todella leveä. Näin pääsin helpommalla. Laatikon syvyydeksi riittää keksipaketin oma syvyys.

Arvioin, että kolmen keksipaketin leveys riittää laatikkoon niin, että kirjeet sopivat sisään nätisti. Tämän jälkeen avasin kaikkien laatikkojen liimasauman, jotta saan laatikot auki. Alkuperäisen pakkauksen liimasauman avaaminen on yleensä helpointa, sillä sen avaamiseen ei tarvitse saksia, joilla helposti leikkaa vinoon.

HUOM! Jos teet postilaatikon isosta muropaketista, niin sinun ei välttämättä tarvitse avata saumoja ollenkaan. Tarkista tämä vaikka laittamalla laatikon sisälle iso kirjekuori: jos se sopii sisälle nätisti ilman rutistamista mistään kohtaa, niin laatikko on riittävän iso.

 

Päätä nyt, kuinka korkean haluat laatikon etupuolen olevan. Itse valitsin korkeudeksi 11cm, jotta reunan yli näkyy tarvittaessa pienemmätkin kirjeet. Luonnollisesti käytössä teen niin, että postia tarkistaessani kyllä katson, jääkö laatikkoon jotain ottaessani siitä isot ensin pois. Merkkaa pahviin etupuolen korkeus, piirrä sitten siitä vino viiva selkäpalan reunaan ja leikkaa viivan mukaan pala pois. Tee sama toiselle keksilaatikolle.

Kun olet leikannut etupuolen ja vinot sivut, niin leikkaa nyt kolmannesta laatikosta molemmat leveimmät sivut irti. Liimaa emsimmäinen sellaisenaan kiinni kumpaankin sivupalaan, jotta postilaatikolle muodostuu selkä. Leikkaa nyt toinen leveä sivu etupuolen korkuiseksi ja liimaa se toisen sivupalan etuosaan. Älä liimaa vielä laatikkoa kokonaan kiinni.

Valitse nyt paperi, jolla haluat peittää postilaatikon. Itse valitsin skräppäyspaperia, koska sitä minulla on ja koska se on tukevaa. Näin se myös tukee laatikkoa, joka on koottu useammista paloista. Sen leveys tulisi olla postilaatikon selkä + vinosivut. Korkeus on selän korkeus + muutama sentti käännökseen. Leikkaa paperi. Levitä liima pahviin kauttaaltaan ja asettele paperi sen päälle niin, että paperin alareuna tulee selän ja pohjan taitteeseen. Voit halutessasi toki päällystää myös pohjan sisäpuolelta, mutta se ei ole välttämätöntä. Anna kuivua kunnolla.

Kun liima on kuivunut, niin taita sivut sisäänpäin, jolloin näet, mihin kohtaan leikkaat paperin kulmista käänteet. Liimaa käänteet.

Seuraavaksi leikkaa päällystyspaperista suikaleet laatikon reunoihin. Muista lisätä leveyteen muutama sentti käännettä. Liimaa paperi tasan laatikon etureunaan, jotta etupuoleen viimeiseksi liimattavan paperin alle ei tule paksua käännettä, joka näkyisi kauas. Leikkaa ja liimaa tarvittavat käänteet, kun liima on kuivunut.

Viimeiseksi liimaa päällystyspaperi laatikon etureunaan ja taita ja liimaa käänteet laatikon sisälle, sivuille ja alle.

Valmis laatikko tulee seisomaan eteisen pöydällä seinää vasten, jossa se on tukevasti paikallaan, vaikka siihen laitettaisiin painavempaakin postia, mutta jossa se ei vie kuitenkaan liikaa tilaa. Kaikkiaan laatikon tekoon meni noin 3-4 tuntia, joten se on yhden iltapäivän homma :)

Halauksin,

Eeva

Ikikalenteri

Tänään sain vihdoin valmiiksi kalenterin, joka ei paljon vuosista piittaa. Sen ajankulkua tärkeämpi tarkoitus on koota muistot yhteen paikkaan, jotta niitä olisi myöhemmin mukava selailla. Tarkoitus on pitää kalenteria esillä niin, että siihen voi aina tarvittaessa tehdä nopeasti muistiinpanon. Samalla tulee katsottua, että mitä samana päivänä edellisinä vuosina on tullut tehtyä. Siihen voi laittaa myös ajatuksia, joita jonain päivänä tuli mieleen, tai vaikka merkinnän päivän säästä.

Mihin ikinä sinä tätä kalenteria haluaisitkin käyttää, tässä sen teko-ohjeet :)

Tarvitset:

• Luettelointisivuja, joita saa kirjakaupasta
• Esimerkiksi tussin, kalligrafiakynän, mustekynän tai leimasimen päivien ja kuukausien merkintää varten.
• Valmiin luettelointilaatikon (saa kirjakaupasta) tai pahvilaatikkoja sellaisen tekemiseen
• Päällystysmateriaalia, kangasta tai paperia
• Liimaa ja siveltimen

Aloita merkkaamalla päivät luettelointisivuihin. Itse laitoin päivät englanniksi, koska niin merkinnästä tuli lyhyempi. Käytin kalligrafiatussia, jotta sain tekstiin elävyyttä ja muotoa, mutta merkinnät voi tehdä myös leimasimella, tavallisella kuulakärkikynällä tai vaikka leikata ne aikakauslehdistä kirjain kerrallaan. Tässä kunkin kuukauden päivien määrät: tammi: 31, helmi: 28/29, maalis: 31, huhti: 30, touko: 31, kesä: 30, heinä: 31, elo: 31, syys: 30, loka: 31, marras: 30, joulu: 31.

Jos kirjoitat päivämäärät käsin kortteihin, niin sitä ennen kannattaa harjoitella kirjoittamista johonkin toiseen paperiin. Näin saat ennalta paremmin suunniteltua, minkä näköisiä kirjaimia paperiin tulee. Käden ja silmän koordinaatio paranee nopeasti edes vähän tulevia muotoja harjoittelemalla ja tekstistä tulee sitä kautta yhtenäisempää. Muista myös tuulettaa hyvin, jos käytät liuotinpohjaista tussia kirjoittamiseen, huurut saavat todella äkkiä aikaan päänsäryn!

Päiväkorttien jälkeen askartelin vielä välisivut kullekin kuukaudelle.

Seuraavaksi kävin laatikon kimppuun. Jos hankit valmiin arkistointilaatikon itsellesi, niin säästyt tältä askartelun vaiheelta. Minä en penninvenyttäjänä halunnut sijoittaa 7 euroa siihen ja muutenkin, se ei olisi kuitenkaan ollut riittävän leveä, jotta kaikki sivut olisivat siihen sopineet. 

Tällä kertaa kävi niin, että pahvivalikoimani oli todella huono, koska satuin juuri viime viikolla viemään kertyneet pahvit keräykseen. Ei olisi pitänyt :D Mittasin kalenterin paksuuden, joka oli yhteensä noin 8cm. Sen pohjalta arvioin, että lopullinen laatikko voisi olla 9cm leveä, jotta siitä saa kortit helposti ulos ja takaisin. Päätin myös käyttää hyväkseni laatikoissa jo olevia päätyläppiä, joten leikkasin laatikot keskeltä halki ja tein niistä korttien paksuiset ja levyiset nitomalla ne uudestaan yhteen. Näin sain laatikosta samalla tukevamman. Loin laatikolle ensin pohjan kapeammasta keksilaatikosta ja sitten reunustin sen korkeammalla laatikolla, josta yksin en olisi saanut laatikolle pohjaa. Mistään laatikosta en siis ottanut pois läppiä päistä vaan jätin ne paikalleen. Näin sain laatikon aikaan tosi helposti muutaman niitin avulla.

Kun laatikon kehys oli valmis, kaivoin esiin päällyspaperin. Käytin tällä kertaa kovaa skräppäykseen alunperin ostamaani paperia, koska se on todella tukevaa eikä siksi menetä muotoaan liimattaessa. Mittasin ensin sentin mittaisen käänteen paperin reunaan ja vedin siihen uran, joka helpotti taitteen kääntämistä. Uran tekemiseen voi käyttää tyhjää kuulakärkikynää, kapeaa tikkua, tai tätä varten tarkoitettua työkalua. Minulta löytyi vain superpieni kuusiokoloavain tähän hätään :)

Ennen kuin levittää liiman paperiin, kannattaa paperia mallata pahvilaatikkoon ja vetää sitä hyväksikäyttäen paperiin loput taittourat. Näin paperin saa nopeammin ja varmemmin kiinni pahvilaatikkoon. Liima kannattaa aina levittää siveltimellä paperiin, jotta se levittyy tasaisesti ja näin paperi tarttuu tasaisesti ja ilman kupruja. Voit käyttää apuna liimauksessa myös pyykkipoikia tai klemmareita.

Laatikon tekoon ja päällystykseen minulta meni noin tunti, toinen korttien tekstaamiseen. Halusin tehdä kerralla hyvännäköistä jälkeä, siksi en hätäillyt kummankaan kanssa. Olenkin todella tyytyväinen lopputulokseen! Siihen on mukava nyt alkaa kokoamaan oman perheeni muistoja. Ensimmäisenä siihen tulee koirien syntymäpäivät <3

Halauksin,

Eeva

Nopea punottu paperikori

Sain päähäni aamulla tehdä tänään jotain, joka on nopeasti valmis. Lähes kaikkiin projekteihini kuluu ainakin yksi päivä, mutta tänään halusin saada heti jotain valmista. Joten päätin punoa pienen korin paperista.

Tarvitset:

• aikakaus- tai sanomalehtiä
• nitojan, teippiä tai liimaa
• sakset tai askarteluveitsen

Tällaiseen koriin voi käyttää mitä lehtipaperia vaan, mutta kannattaa huomioida se, että sanomalehtipaperi on huokoisempaa ja se päästää väriä paljon helpommin itsestään kuin aikakauslehtipaperi, joka usein on kovempaa ja paksumpaa. Tietysti myös korin tarkoitus sanelee paljon, sekä se, että jääkö kori itsensä väriseksi vai maalaako sen vielä. Maalaamalla tai lakkaamalla pinnan ainakin saa korista sellaisen, ettei se päästä ainakaan mustetta millekään pinnalle. Minä päätin tällä kertaa jättää korin sellaisekseen, ilman lakkaa tai maalia.

Aloitin etsimällä aikakauslehdistä tietyn värisiä sivuja, jotta saisin korista suunnilleen tasavärisen. Hyvä yritys joo, mutta käytännössä ei homma ihan mennyt niin. Lopputulemaksi päädyin kompromissiin ja valitsemaan sivuja, joissa oli päävärinä sininen ja punainen. Myöskin valitsemalla sivut eri alan lehdistä saa korista sen mukaan persoonallisen. Minulle sattui ulottuville tällä kertaa vain autolehtiä :)

Koska käytin aika paksua aikakauspaperia, sain yhdestä sivusta aina noin kolme taiteltua siivua. Lisäksi löysin aika mukavasti lehdistä koko sivun kokoisia kuvia, joissa ei ollut tekstiä kovin paljon. Näin sain värimaailmaa edes vähän pidettyä koossa. Liukas paperi aiheutti sen, että kori meinasi hajota heti kättelyssä, mutta päätin sitten nitoa kunkin paperisiivun toisiinsa kiinni muutamalla pienellä niitillä. Näin sain punoksesta tasaisen ja riittävän tiukan. Edelleen saman asian olisi voinut hoitaa teipillä tai liimalla.

Jos olisin halunnut, olisin voinut pidentää siivuja laittamalla niitä toistensa sisään päistä ja saada näin isomman korin. Tämä kuitenkin oli ensimmäinen tekemäni kori, joten en viitsinyt lähteä hifistelemään, vaan päätin tyytyä sivuista nätisti tulevaan koriin.

Kannattaa alusta alkaen pitää mielessä, kuinka korkeat reunat korille haluaa, koska reunoja on vaikea lisätä jälkikäteen. Jätä jokaisesta paperisiivusta punomatta alusta ja lopusta saman verran, niin saat tasaiset reunat. Tähän koriin jätin noin 4cm korkeat reunat, eli noin kahden paperisiivun verran.

Kun sain punottua korin pohjan kokonaisuudessaan, varmistin reunoilla olevat paperisiivut nitomalla paikalleen. Sen jälkeen nostin reunan ylös ja jatkoin punomista pystysuuntaan. Tässä kohtaa nidoin jokaisen paperisiivun kiinni heti punomaani siivuun, jotta reuna pysyisi tasaisena ja pystyssä. Jos haluaa tässä kohtaa käyttää liimaa, niin voi ihan hyvin laittaa sitä siivujen väliin ja puristaa ne kiinni toisiinsa vaikka pyykkipojalla.

Valmiin korin reunat voi halutessaan vielä vaikka päällystää paperilla/kankaalla erikseen, jos ei halua, että paperisiivujen päät jäävät näkyviin. Minulle sillä ei tällä kertaa ollut merkitystä, joten jätin ne näkyviin. Mahdollisesti lahjaksi tehtävään koriin laittaisin reunat piiloon ja viimeistelisin työn tarkemmin - tosin silloin toki kiinnityksetkin olisivat erilaiset ja maaliakin laittaisin koriin :) Tämän korin tekoon kului kaikkiaan reilu tunti. Ja vinkkinä, että tämän tekoon voi ottaa myös muksut mukaan, jos sellaisia sattuu olemaan, he voivat tehdä itse omat korinsa.

Kori löysi paikkansa olohuoneen pöydällä kaukosäädinten omana paikkana. Ne kun aina ovat mikä missäkin. Jos vaan ne muistaisi jatkossa laittaa aina tuohon koriin...

Halauksin,
Eeva

Pöytälaatikon järjestely

En varmaankaan ole ainoa, jonka pöytälaatikko näyttää tältä:

Todellakin oli aika tehdä asialle jotain :) Ensinnäkin siivosin kaikki toimimattomat kynät sun muut tietysti pois - ei ole mitään järkeä (ainakaan minun mielestäni) tehdä aikaa vievää järjestelyä vain siirtääkseen samat kamat takaisin laatikkoon. Sen jälkeen mittasin laatikon leveyden ja syvyyden - ja totesin, että pöytälaatikko on kuin onkin koko pöydän syvyinen ja siten massiivinen! Päädyin siihen, että teen laatikoston ainoastaan laatikon etuosaan, koska jo se auttaa tilannetta paljon kokoamalla pikkusälän ja isommat yksittäiset esineet voivat olla hyvinkin paikallaan laatikon perällä.

Kierrätämme kaiken mahdollisen kotonamme, joten meiltä löytyy yleensä pahvilaatikkoja joka lähtöön. Muropaketit, keksilaatikot, micropopcornipaketit ja olutlaatikot sun muut löytävät siten paikkansa usein askarteluissani. Näin samalla ne saavat uuden elämän eivätkä vain palaa takaisin paperimassaksi - vaikka sekin on parempi kuin köllöttää kaatopaikalla. Tällä kertaa setiksi valikoituivat nämä:

Huomionarvoista oli se, että teevalikoiman laatikko sisälsi vielä omat pikkulaatikot kullekin teelaadulle! Järkyttävää pakkausmateriaalin tuhlausta, mutta ne osuivat tällä kertaa erinomaiseen väliin, koska pikkutavaroille pitää olla oma lokeronsa pöytälaatikossa. Muuten kaikki nitojan niitit, klemmarit ja kuminauhat vain sekoilevat kynien ja muistilappujen välissä ja luovat kaaosta.

Mittojen mukaan mallasin laatikot suunnilleen haluamallani tavalla. Tulevan laatikoston mitta ei ollut tarkasti pöytälaatikon levyinen, mutta en ottanut siitä pulttia. Tärkeintä oli saada aikaan järjestystä eikä millintarkkaa lopputulosta. Teippasin laatikot kaksipuoleisella teipillä paikoilleen. Yhtä hyvin olisin voinut ne liimatakin, mutta teipin kanssa ei tarvinnut odotella kuivumista.

Kun laatikot olivat kohdillaan, aloitin päällystämisen. Minulla oli vanhastaan kaapissa hyllyjen päällystykseen tarkoitettua paksumpaa vahapintaista paperia, jota päätin käyttää tässä projektissa. Yhtä hyvin tässä toimisi esimerkiksi värillinen/kuviollinen kontaktimuovi tai vaikkapa lahjapaperi, ottaen tietysti huomioon sen, että tässä vaiheessa ohut paperi on todella helposti vaarassa repeytyä väärästä kohtaa. Lisäksi ruutukuvioinen paperi helpotti leikkaamista, kun pystyin suoraan leikkaamaan palat raitojen mukaisesti eikä paperia tarvinnut mittailla pahemmin mitan kanssa.

Koska olin alunperinkin mitoittanut laatikot isoimman laatikon leveyteen, päällystäminen sujui suht helposti laatikoston oikeasta laidasta kohti vasenta laatikko kerrallaan. Pienet teelaatikot toki antoivat päänvaivaa, koska ne eivät olleen ihan juuri oikean levyisiä, mutta koska ne jäivät kuitenkin paperin alle piiloon ja tulisivat sisältämään vain pikkutavaroita, ei niiden pieni venyttäminen ollut ongelma. Päällystin myös laatikkojen sivut ja reunat, jotta laatikostolle tulisi yhtenäinen ilme.

Tadaa! Valmis laatikosto oli ehdottomasti vaivan arvoinen!

Kaikkiaan aikaa projektiin kului yksi iltapäivä, eli noin 4-5 tuntia. Jälleen kerran hajautin työn muutamalle päivälle, koska minusta on turhaa tehdä mukavista hommista pakkopullaa, joka pitäisi saada valmiiksi heti nyt. Lisäksi päällystäminen aiheutti sen verran ärsyyntymistä, juurikin niiden pienten laatikoiden kanssa, että kerralla tehdessä olisin varmasti heittänyt laatikostolla vesilintua ja jättänyt homman kesken :D Niin kivaa kuin käsillä tekeminen onkin, niin on syytä muistaa, miksi sitä oikeastaan tekee: siksi, että se on kivaa. Siitä yritän pitää kiinni myös jatkossa.

Halauksin,
Eeva